Taidelähtöiset palvelut terapian tukena edesauttavat terapia-asiakkaita ilmaisemaan itseään monipuolisemmin ja käsittelemään ongelmia kokonaisvaltaisemmin. Siinä missä terapian eri muodoiksi mielletään perinteisesti esimerkiksi keskusteluun keskittyvä psykoterapia tai psykodynaaminen terapia, alkoi 1960-luvulla kehittyä kuvataiteeseen ja musiikkiin perustuvia terapiamuotoja.
Nykyisin erilaisia terapiamuotoja löytyy useita, ja asiakkaan haasteista, sairauksista tai ongelmista riippuen perinteisten keskusteluun perustuvien terapiamuotojen lisäksi valittavana on monipuolinen vaihtoehtojen kirjo toimintaterapiasta eri taiteisiin perustuviin terapiamuotoihin.
Nettikasinot ilman rekisteröintiä synnyttävät kokemuksia
Voivatko nettikasinot ilman rekisteröintiä luoda kokemuksi ja jos niin millaisia? Voiko henkilö käyttää nettikasinoilta saamiaan kokemuksia hyväkseen omassa terapiassaan, tai voidaanko terapiassa ylipäänsä hyödyntää myös nettikasinoita ja niillä nähtävää, hieman erilaista taidetta? Tämä jakaa mielipiteitä varsin voimakkaasti.
Se on toisaalta hyvin ymmärrettävää, sillä jokaisella nettikasinolla pelaajilla, omien luontaisten taipumustensa vuoksi, voi olla riskinä kehittää itselleen peliongelma. Mikäli kuitenkin puhutaan aivan tavallisesta pelaajaotoksesta on selvää, että nettikasinot voivat synnyttää myös hyvin terapeuttisia kokemuksia. Osa peleistä on temmoltaan varsin rauhallisia, ja niitä pelaamalla ajatukset hektisestä arjesta voi unohtaa hetkeksi.
Voittojen tavoittelu on myös hyvä keino saada ajatukset ohjautumaan muualle edes joksikin aikaa. Toisaalta monet voivat pitää terapeuttisena kokemuksena myös onnistumisen tunteita, joita saavuttavat esimerkiksi pöytäpelien tai live kasinoiden parissa. Ammattilaiset tuskin käyttävät pelaamista terapian minkäänlaisena muotona, juuri sen riskien vuoksi.
Toimintaterapia
Siinä missä taidelähtöiset palvelut perustuvat tiettyyn taidealaan tai taiteen osa-alueeseen, on toimintaterapia perinteisesti arkeen ja rutiineihin perustuvaa kuntouttavaa toimintaa.
Toimintaterapian avulla pyritään luomaan asiakkaalle merkityksellinen elämä, joka puolestaan tukee kuntoutumista ja luo puitteet itsenäiselle ja mielekkäälle elämälle.
Toimintaterapiaa voidaan hyödyntää monenlaisten terveysongelmien kohdalla, sekä eri ikäisten ihmisten keskuudessa. Yleisimmin toimintaterapiaa käytetään kuitenkin esimerkiksi mielenterveysongelmista tai päihderiippuvuuksista toipuvien, sekä vanhusten kuntoutuksessa. Arkisten askareiden ympärille rakennetut tehtävät ja toimintamallit edesauttavat kuntoutumista ja sopeutumista takaisin normaaliin arkeen. Elämälle pyritään myös luomaan merkityksellistä sisältöä, joka puolestaan tukee myönteistä asennoitumista elämään ja haasteiden voittamista.
Toimintaterapia on asiakaslähtöistä ja vaatii kuntoutujalta aina vahvaa motivoitumista oman elämäntilanteen parantamiseen. Terapian avulla pyritään luomaan puitteet itsenäiselle ja omatoimiselle elämälle, joka esimerkiksi kehityksellisten haasteiden läsnäollessa mahdollistaa muun muassa opiskelun, työnteon, sekä itsestä huolehtimisen.
Toimintaterapeutit työskentelevät sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Monet järjestöt ja organisaatiot työllistävät toimintaterapeutteja, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, sekä kasvatusympäristöt. Toimintaterapia tukee yksilön vahvuuksien vahvistamista ja elämänlaadun parantamista.
Kuvataideterapia
Kuvataideterapia on ehkä yksi tunnetuimmista taiteisiin pohjautuvista terapiamuodoista. Kuvataideterapian taidelähtöiset palvelut soveltuvat monille asiakasryhmille. Kuvataideterapiasta hyötyvien ikäjakauma on suuri, ja tämä terapiamuoto sopii erinomaisesti lapsille ja nuorille, mutta myös vanhemmille asiakkaille.
Yksi psykoterapian hoitomuoto, kuvataideterapia mahdollistaa merkityksellisen vuorovaikutuksen asiakkaan ja terapeutin välillä kuvataidetta apuna käyttäen. Asiakkaan tekemä taide, kuva tai esine, antaa tilan ja välineen erilaisten tunnelukkojen ja -tilojen ilmaisuun ja purkamiseen.
Taidelähtöiset palvelut terveydenhuollossa, kuten kuvataideterapia, tukevat psykoterapian perinteistä keskustelevaa menetelmää tarjoamalla ilmaisukeinoja vaikeiden ja sanoittamattomien tunteiden ilmaisuun ja käsittelemiseen. Kuvataide ei täten itsessään ole terapiaa, vaan se antaa asiakkaalle keinon ilmaista itseä ja terapeutille instrumentin verbaalisen keskustelun avaamiseksi ja analyysin tueksi.
Monipuolisuutensa ansiosta kuvataideterapia sopii menetelmäksi useimmille asiakasryhmille. Kuvataideterapiaa voidaan hyödyntää eritoten lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn, sillä kuvan tuottaminen tai esineen muotoilu auttaa haastavien tunteiden ilmaisua tunnetaitojen ollessa vielä kehitysvaiheessa tai kehittymättömiä.
Monet psykiatrian poliklinikat mukaan lukien lasten-, ja nuorisopsykiatrian poliklinikat, A-klinikat ja somatiikkaan erikoistuneet terveydenhuoltopalvelut työllistävät kuvataideterapeutteja. Kuvataideterapiasta voivat hyötyä myös syöpää sairastavat potilaat, sekä esimerkiksi kehitysvammaiset.
Myös masennuspotilaisen ja rajatilahäiriöistä kärsivien potilaiden on todettu saaneen apua kuvataideterapiasta. Terapiamuotoa ei kuitenkaan suositella kaikille, ja esimerkiksi avoimesti maaniset tai psykoottiset potilaat voivat eheytymisen sijaan kokea lisääntynyttä hajaantumista.
Kuvataideterapiaa voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäterapiana. Useimmiten terveydenhuollon taidelähtöiset palvelut, kuten kuvataideterapia sopii hyvin avohoitoon, ja siitä hyötyvätkin eri ikäiset potilaat. Kuvataideterapeutit voivat kuitenkin työskennellä myös laitosympäristössä, ja terapeutit ovatkin monipuolisesti työllistetty sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Musiikkiterapia
Musiikkiterapia yhdessä kuvaterapian kanssa alkoi yleistyä vaihtoehtoisena terapiamuotona perinteiselle psykoterapialla 1960-luvulla. Musiikkiterapiaa voidaan monenlaisissa eri tilanteissa. Tavallisimmin musiikkiterapiaa käytetään esimerkiksi psykiatrian, neurologian ja kipupotilaiden kuntoutuksessa, sekä kehitysvammaisten hoidossa ja kuntoutuksessa.
Musiikkiterapia tarjoaa myös tukea puheterapialle, ja se on lisäksi oivallinen hoitomuoto aivoverenkiertohäiriö- ja aivovammapotilaiden kuntoutuksessa. Lisäksi musiikkiterapian on todettu olevan erityisen tehokas hoito afasiaan.
Taidelähtöiset palvelut, kuten musiikkiterapia, perustuvat yksinkertaisille periaatteille, joiden taustalla on sekä psykologian että taiteiden teoriaa. Musiikkiterapiaa toteutetaan eri tavoin, mutta yleisimmin menetelmässä ilmaisun välineenä käytetään laulua, soittamista, musiikin kuuntelua ja improvisointia. Musiikkiterapia on hyvin asiakaslähtöinen terapiamuoto, joten lähtökohtaisesti terapiassa musiikkivalinnat keskittyvät asiakkaan mielimusiikkiin.
Aiempaa kokemusta musiikin tuottamisesta ei tarvita, vaan esimerkiksi nuottikirjotus ja soittimet on värikoodattuja, joka helpottaa esimerkiksi soittamista. Lisäksi terapiassa voidaan keskittyä esimerkiksi rytmin, melodian tai äänensävyn tuottamiseen ja käyttämiseen ilmaisun välineenä.
Terapian tavoitteisiin kuuluu muun muassa tunteiden tunnistamisen ja ilmaisu, koordinaation tai toiminnanohjauksen parantaminen, sekä esimerkiksi käden ja silmän koordinaation kehittäminen tai parantaminen. Masentuneiden, ylivilkkaiden ja Asperger-lasten keskuudessa musiikkiterapian on todettu kehittämään oman toiminnan ohjausta, sisäisen kaaoksen järjestämistä, sekä helpottavan omien tunnetilojen tulkintaa.
Hoitojaksojen pituudet vaihtelevat. Musiikkiterapiaa toteutetaan sekä yksilöterapiassa että ryhmäterapiassa.
Tanssiterapia
Taidelähtöiset palvelut ovat mielenkiintoinen lisä terveydenhuollon peruspalveluita, ja vaihtoehtoiset terapiamuodot, kuten tanssiterapia, tuovat eri mahdollisuuksia yksilön ja ryhmien kuntoutumiseen.
Tanssiterapia soveltuu erinomaisesti niille kuntoutujille, joilla on tarve kehittää kehotietoisuuttaan ja kehon hahmottelukykyä, mutta terapiamuodosta hyötyvät kaikki sellaiset kuntoutujat, joilla on tarve ilmaista sanoittamattomia tunteita.
Tanssi-liiketerapian moninaiset mahdollisuudet tarjoavat puitteet sensori-motoristen, kognitiivisten ja emotionaalisten kokemisen tasojen yhdistämiselle ja integroimiselle. Tanssin ja liikkeen kautta asiakas tulee tietoisemmaksi omasta kehostaan ja siinä tapahtuvista fyysisistä prosesseista, ja hän oppii ilmaisemaan tunteita joita voi olla vaikeaa pukea sanoiksi. Tiedostamattomat prosessit saavat ilmaisumuodon, jonka avulla terapeutti voi avata keskustelua ja tehdä analyysiä koetuista haasteista tai esimerkiksi traumoista.
Kuten muutkaan taidelähtöiset palvelut, tanssiterapia ei vaadi aikaisempaa kokemusta tanssista. Tärkeintä on halu oppia omaan kehoon ja kehollisuuteen perustuvia vuorovaikutustaitoja, sekä rohkeus ja halu ilmaista sanoittamattomat tunteet liikkeen ja tanssin kautta. Terapiamenetelmässä käytetään tanssin ja liikkeen lisäksi myös erilaisia kehollisuuteen liityviä leikkejä ja pelejä, improvisaatiota, sekä rentoutus- ja mielikuvaharjoituksia. Tanssiterapia soveltuu hyvin toteutettavaksi sekä yksilö- että ryhmäterapiassa.
Taidelähtöiset palvelut myös psykodraamaterapian muodossa
Siinä missä useimmat taidelähtöiset palvelut perustuvat jokseenkin tunnetuimpiin menetelmiin, poikkeaa psykodraamaterapia jokseenkin tavallisimmista vaihtoehtoisista terapiamuodoista sen suosion harvinaisuudella. Menetelmää hyödynnetään pääasiallisesti ryhmäterapian muotona, joskin sitä on mahdollista käyttää myös yksilöterapiassa.
Psykodraamaterapian keskisimpinä tavoitteina on itsetuntemuksen lisääminen ja persoonallisuuden eheyttäminen. Terapiamuoto pohjaa eri harjoituksiin, joilla pyritään tutkimaan käsiteltävää ongelmaä elämällä tai läpikäymällä sitä uudelleen, sekä jäsentämällä ongelmaan liittyvät haasteet uuteen järjestykseen. Ryhmässä tapahtuva terapia tarjoaa monipuolisten oppimimahdollisuuksien lisäksi myös tukea vertaisina koetuilta henkilöiltä.
Psykodraamassa käytetään eri tekniikoita, joiden avulla käsiteltäviä ongelmia voidaan läpikäydä ja jäsennellä uudelleen. Näihin tekniikoihin kuuluvat muun muassa roolinvaihto, kaksoisolento, sekä peili.